Berliini alkaa jollain tapaa tuntua jo omalta kaupungiltani. Liikun vaivatta ympäriinsä, tiedän aika hyvin, missä kaikki sijaitsee, ja muistan julkisen liikenteen linjat ulkoa. Tai no, ainakin ne, mitä tulee koskaan käytettyä.
Aikaa on jäljellä kohta enää kolme viikkoa, ja vielä pitäisi yrittää ottaa kaikki irti. Olen myös kuullut, että pahin kulttuurishokki koittaa, kun muuttaa ulkomailta takaisin kotimaahan - joudunkohan minäkin jonkinlaisille osingoille?
Olin eilen Berliinin suomalaisten puistotapaamisessa. Oli todella mukavaa, ihmiset olivat kivoja, ja kaikilla oli hyvin erilaisia elämäntarinoita. Oli jännittävää tavata niin paljon erilaisia ihmisiä, jotka olivat kaikki jotain reittiä päätyneet Suomesta Berliiniin. Teki myös hyvää päästä avautumaan saksalaisten kummallisuuksista jollekin, joka tiesi täsmälleen, mistä puhuin.
Kotimatkalla Berliini vaikutti aivan erityisen kauniilta. Taivas oli pastellinsävyistä sateenkaarta. Tämän postauksen kuvatkin tuli otettua tuolla matkalla.
Kaupungilla on kieltämättä aivan erityinen, oma tunnelmansa. Se tosin vaihtelee kaupunginosasta toiseen, suurestikin. Olen kuitenkin taipuvainen väittämään, että jokin palanen siitä säilyy, vaikka mihin osaan Berliiniä päätyisi.
Hauskaa viikonloppua kaikille. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti